Perhonen -runo



Ihastelen, katson 

sinua kaunokainen

samalla niin kovin tuttua

lähelläni.

Oletko se sinä?

Luonani tervehtien 

sydäntäni koskettaen

katson ja pysähdyn

en muuta voi.

Sinäkö se oletkin?

Miten tunnen

säihkyvän lämmön aallon,

joka koskettaa.

Kuinka herkkä, ainutlaatuinen

on hetki tää

en koskaan voi unohtaa.

Sinä, kaipaukseni

jota päivittäin ikävöin.

Perhosena jälleen saavuit

tuulahduksena tulit,

sydäntäni kosketit.

En unohtaa voi sinua koskaan

en milloinkaan.

Minut tänne saattelit maailmaan,

sinä se olit.




-Minna 8/2022

Kommentit

Suositut tekstit