Päivä - Oman elämän prinsessana
Kaupallinen yhteistyö: Parturi-Kampaamo Harjatar
Tiedätkö sen tunteen, kun saat olla hetken oman elämäsi prinsessa? Sen tunteen, kun ammattilainen loihtii sinusta jotakin sellaista, joka saa sydämen sykkimään. Samalla katson peiliin, katson toisen ja kolmannen kerran ja huokaan, millään ei ole mitään väliä. Tarkoitan sitä, en pelkää enää edes kameraa, koska nautin tästä joka solullani.
![]() |
Kuva: Enni Varteva |
Miten ihanaa on katsoa itseänsä peilistä, kaikki kolarin arvet ovat poissa. Verkkokalvoilleni ovat vahvasti piirtyneet ne muistikuvat, kun olin aivan kauhean näköinen. Silmien yläpuolella nenän poikki kulkivat parsitut ompeleet, kasvot turvonneet ja mustelmilla, silmät melkein umpeutuneina minä hengittelin uutta elämää. Ne muistikuvat eivät pelkästään ole silmissäni, vaan ne ovat syvällä minussa, sielussani saakka. Sen takia eilinen päivä oli jotain niin ihanaa ja eheyttävää.
Olimme sopineet parturi-Kampaamo Harjattaren Tarjan kanssa ajan, jolloin minulle tehdään kampaus ja ehostus. Tekijänä oli toisen vuoden parturi-kampaaja opiskelija Emilia, jolle annoin täysin vapaat kädet tehdä minusta kaunis. Ainoa toiveeni oli, että saisin jälleen otsatukan. Halusin piiloon tuon kolarissa kolhitun otsan.
![]() |
Hiukset suoristettuna |
Emilia suoristi aluksi hiukset ja leikkasi tuon toivomani otsatukan. Sen jälkeen oli vuorossa meikkaus. Niin taidokkaasti ja huolellisesti kaikki tapahtui. Minä sain vain istua ja ihmetellä. Miten voimauttavaa se olikaan aivoilleni, täydellistä lepoa. Omaa aikaa vain itselleni ja itseäni varten.
![]() |
Meikkaus meneillään |
Meikin jälkeen oli vuorossa se huipennus, nimittäin kampaus. Emilian ajatuksena oli jotain vähän rennompaa, koska minua kuvattaisiin metsässä. Itselläni oli jännä tunne, koska hiukset tulisivat jolloain tapaa kiinni. Olen yleensä piiloutunut hiusteni taakse, niitä on niin valtavasti. Ei se mitään, tänään oli minun päivä ja kaikki oli mahdollista. Sen olin päättänyt jo etukäteen.
![]() |
Kampaus ja ehostus |
Sieltä se Minna alkoi paljastua, koska pikkuhiljaa alkoi syntyä letti toisensa perään. Tuumasin hiljaa itsekseni, että tuossä minä nyt olen, oman elämäni prinsessa. Minä, joka joutui elämän kolhimaksi, en saa niitä arpia koskaan pois. Se ei ole tarkoituskaan, mutta nämä hetket eheyttävät minua ja itsetuntoani. Katsokaa tätä lopputulosta, eikö olekin taitavaa työtä?
![]() |
Valmis kampaus, kuva: Enni Varteva |
![]() |
Kuva: Enni Varteva |
![]() |
Kuva: Enni Varteva |
Kommentit
Lähetä kommentti