Hukassa

Kaikki on hukassa aina välillä, milloin kännykkä ja milloin mikäkin tavara. Siihen ole saanut opetella ja välillä tuskastuttaakin oikein kunnolla. Välillä jopa kyllästyttää se ainainen etsiminen.

Tämä ilmiö on vallannut minut ja se korostuu väsyneenä ja silloin, kun on mielessä monta asiaa. Tämä on myös aivovammasta johtuva oire. Ei hätää, sillä viimein keksin helpotuksen tähän ikävään pulmaan, tai ainakin luulen pikkuisen helpottavan tilannetta.


Olen pikkuhiljaa käynyt kaappeja lävitse ja pakannut pusseihin kaiken ylimääräisen. Omasta vaatekaapista kertyi viisi pussillista ylimääräistä tavaraa, jotka ovat lähes käyttämättömiä. Karsin kaiken sen, mitä en käytä tai mikä on turhaa.

Yritän myös ajatella, että kaikilla olisi tietty paikka. Minulle on myös tästä sanottu ja ohjeistettu. Näin saattaisin löytää tavarat paremmin. Tiedän kyllä kokemuksesta, että vaikka tavaroilla olisi tietty paikka, ne eivät siltikään aina mene oikeille paikoilleen. Tästä on kokemusta esimerkiksi avaimet, joille on naulakko. Silti avaimet löytyvät milloin mistäkin ja ovat välillä kokonaan hukassa. Väsyneenä ja kuormittuneena tämä korostuu entisestään.

Minun täytyy kyllä todeta, että tämä on ikävä aivovammasta johtuva lisä haaste. Tietenkin sekin on aivan normaalia, että tavaroiden hukkaamisia sattuu itse kullekin, mutta silloin kun tämä on päivittäistä ja niin toistuvaa... Se kyllä hankaloittaa elämää. Hyvä kun en ole hukassa välillä itse koko nainen. Liiaksi kuormittuneena kyllä tuntuu aidosti siltä, että olisi hukassa.


Tuo kaappien läpikäyminen on ihan järkevää itse kullekin, eikö totta? Nykyään on jopa muodikasta kierrätys, kaikkea ei tarvitse hankkia uutena. Olen antanut vaatteita eteenpäin ja vienyt osan kierrätykseen. Vitsi, kuinka mukava olo tulekaan kun voi jotakin ilahduttaa. Toisaalta tuo siivousvimma tarttuu, koska tekee aina vain mieli karsia lisää. Näin minulle on käynyt.

Yritän selkeyttää kotiani karsimalla pienet ja käyttämättömät vaatteet ja tavarat. Se helpottaa minun arkeani suunnattomasti. Vielä löytyy karsittavaa, uskon näin. Kunhan en innostu liiaksi, lähtee pian tarpeellisetkin tavarat. Senkin kyllä tunnistan itsessäni, että aivovammani oireisiin kuuluu liika innostuminen. Sitä käy ylikierroksilla ja varsinkin pää. Silloin pitäisi rauhoittua, joku minulle yleensä perhepiirissä huomauttaa. Sitten ymmärrän vasta, että rauhoitu ja lepää, please! Muuten olen hukassa myös itseni kanssa, koska en hallitse itseäni liian väsymisen vuoksi ja kivut vyöryvät voimakkaampina päälleni. 

Hukassa, tosiaankin aivan pihalla. Siksi tarvitsen lepoa ja rauhaa enemmän kuin ennen kolaria. Mielestäni aivovammaista kuvaa osuvasti juuri nuo sanat: "Hukassa ja aivan pihalla." Sellaiseksi voin itseni mieltää juuri väsyneenä. Olen fyysisesti läsnä, mutta henkisesti jossain muualla. En rekisteröi kuulemaani ja siksi se saattaa olla myös hämmentävää.

Siitä jaksan olla tyytyväinen, että jaksoin tutkia kaappeja ja pikkuhiljaa kierrättää ylimääräistä. Toivon tämän työn helpottavan myös omaa arkeani, koska turha on poissa.

Kierrätys terveisin 

Minna









Kommentit

Suositut tekstit