Etäisyyttä arjesta

Viime päivät ovat olleet vaativia ja jopa rankkojakin. Olen ollut henkisesti ja fyysisesti suoraan sanottuna lujilla. Tosin päiviin on mahtunut mukavia ja mielenkiintoisia asioitakin, mutta päällimmäisenä on ollut selviytyminen päivästä toiseen. 


Minä ja terapeuttini luulimme hetken, että kaikki järjestyisi kohdallani lopulta. Mutkia on tullut matkaan, mutta minulla on onneksi ammattilaisia tukena. 

Työterveyslääkäri on ehdottomasti sitä mieltä, että olen toiminut oikein pyytämällä asian kirjallisesti koskien uutta työkokeilua. Minua ei voi vastuuttaa siitä, että miettisin uutta paikkaa. Tähän tarvitsen aivan ehdottomasti tuekseni minut tuntevan ammattilaisjoukon. Koko kehoni on reagoinut tähän mylläkkään ja minun on entistä vaikeampi keskittyä ylipäätään mihinkään. Tätä kännykkää kykenen vuoteessa hetken kerrallaan näpyttelemään. Siinäpä se kaikki mihin kykenen. Pääni on ylikuormittunut tästä kaikesta.


Tähän ei auta mikään muu kuin etäisyyden ottaminen arkirumbasta. En jaksa liiaksi ääniä, asioita tai mitään härdelliä ympärilleni, joten pakenin. Kiitos siitä perheelle, että tämä on ylipäätään mahdollista. Pakenin hiljaisuuteen ja rauhaan, pois perhe-elämän vilskeestä. Olen viikonlopun kaikessa rauhassa, saan hengittää puhdasta ilmaa ja olla vain. Tämä parin päivän rauha on minulle juuri sopiva akkujen lataus loma.

Täällä on huomattu minun kuormittunut tilanteeni, sillä en jaksa keskittyä edes television katselemiseen. Läheiset näkevät tämän raadollisen todellisuuden, mitä joudun kestämään. Pääni ei ole entisellään, vamma aiheuttaa hankaluuksia arjessa. Tämä näkymätön aivovamma, joka tekee elämästä haasteellista. 


Minä todella toivoisin, että saisin korvausasiat kuntoon ja pystyisin elämään tätä elämää omien voimavarojen mukaan. Minä en kykene enään työelämän vaatimaan hektisyyteen ja suorittamiseen, se on nähty ja todettu. Miksi meidän pitäisi olla niin tehokkaita ja kyetä väkisellä tekemään jotain? Eikö se riitä, että alansa ammattilaiset ovat todenneet tilanteeni toisin? Se on vain se ihme tehokkuus, joka tätä elämää määrittelee.

Kerään nyt voimia pari päivää täällä pakopaikassa, annan kaiken ylimääräisen olla. Tämä on ihanaa ja juuri sopivaa minulle; luonto, rauha ja hiljaisuus. Jospa kaikki jotenkin järjestyisi, sitä vain toivon...

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit