Ihana vertaisystävä

Mitä sinä ajattelet vertaistuesta? Onko sinulla kokemuksia? Haluan jälleen muistuttaa myös sinua vertaistuen voimasta. Voi kunpa vielä enemmän sitä osattaisiin käyttää kuntoutumisessa avuksi. Ja ennenkaikkea sitä tarjottaisiin enemmän meidän palvelujärjestelmissä. Uskaltaisin jopa väittää, että meillä ei ole kattavaa systeemiä tällä saralla. 


Olen hehkuttanut aiemminkin vertaistuen merkitystä ja teen sen jälleen. Sillä kukaan muu ei voi sinua täysin ymmärtää, kuin samojen asioiden kanssa painiskeleva kohtalotoveri. Näin se vain on, aina voi yrittää ymmärtää, opiskella ja tutkia. Todellisuudessa vain vertaisesi, joka jakaa samaa kanssasi, täydellisesti tietää ja tuntee aidosti asian. 

On niin vapauttavaa saada huomata, että en ole yksin aivovammainen. Meitä on paljon; aivovamman saa vuosittain arviolta 15000-20000 suomalaista (aivovammaliitto). Olen saanut tutustua vertaisystävään, hänellä on myös aivovamma. Tutuistuimme toisiimme neuropsykologini välityksellä, olin antanut hänelle luvan kertoa minusta, mikäli tulee sellainen tilanne eteen. Ja näin me sitten tutustuimme. On kerrassaan helppoa keskustella ja vaihtaa ajatuksia sellaisen kanssa, joka tietää ja ymmärtää aidosti.


Nylundin (2005) mukaan erilaisten vertaisryhmien ja -verkostojen määrä on jatkuvasti kasvanut ja tämä on merkki siitä, että ihmisillä on tarve jakaa kokemuksia ja saada tietoa samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta. Narumo (2010) puolestaan toteaa, että vertaistuki on kuntoutujalle vaikuttavaa ja merkittävää. Keskinäisen tuen ja yhteenkuuluvuuden tunne on vahva ja merkittävä vertaistoiminnassa. Useimmiten vertaiset lähtevät eläytymään vahvasti toistensa tarinoihin ja he tavoittavat toistensa tunnetiloja, jotka antavat uusia näkökulmia heidän omaan ajatusmaailmaan. 


Ei tosiaankaan mikään ihme se, että vertaistoiminta on lisääntynyt. Allekirjoitan kaiken sen, mitä tutkimuksissa on osoitettu, vertaistoiminta eri muodoissa on merkityksellistä ja voimaannuttavaa. Mekin vertaisystävän kanssa saamme aidosti toisiltamme tietoa, ymmärrystä ja tukea. Mikä hienointa, meillä molemmilla on huumorintajua. Nauramme yhdessä asioille ja heitämme huumoria. Huumoria saa olla pelissä mukana, vaikka elämä on raskaasti meitä kolhinut.

Olen ikionnellinen siitä, että olemme kohdanneet. Tänään kävimme kävelemässä luonnossa, samalla vaihdoimme ajatuksiamme ja ennätimme siinä sivussa vähän hulluttelemaankin. Otimme kuvia, joista mielestäni välittyy hyvin se voima ja vahva yhteenkuuluvuuden fiilis. Kiitos upea vertaisystäväni ❤️ Emme ole yksin ❤️



(Lähteet: Narumo, R. 2010. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät kriisistä selviytymisen tukena. Nylund, M. 2005. Vertaisryhmät kokemusten ja tiedon jäsentäjinä. )


Kommentit

Suositut tekstit