Huijaamista positiivisessa mielessä

Tänään oivalsin taas yhden asian ja haluan sen jakaa myös sinulle. Siitä saattaa olla hyötyä ja ainakin ajatuksia se herättää, näin uskon. Kysymys on nimittäin "huijauksesta" positiivisessa mielessä. Parempaa sanaa tälle asialle ei terapeuttinikaan tiedä. Mitä ihmettä huijausta? 

Kuva: Hanne Manelius

Juuri niin, anna kun sen sinulle yritän selittää. Käytän tässä esimerkkinä juuri aivovammaa, koska se minulla on ja siitä siis kokemusta. Mielestäni aivan yhtälailla se voi olla jokin muu näkymätön vamma tai sairaus. Kokenut ja vahva aivovamma asiantuntija, terapeuttini sanoi minulle tänään lempeästi nuo sanat, että olen huijannut ja huijaan edelleenkin positiivisessa mielessä itseäni, ammattilaisia ja kaikkia muitakin. Ja se onnistuu mainiosti, ellei vastassa ole kokenut ja hyvä aivovammojen asiantuntija. Tunnustan tämän.

Vammani on näkymätön, ellen satu olemaan aivan uuvuksissa ja nukkumassa.  Yleensä olen se Minna päälle päin, kuka olin ennen kolaria. Hymyilen, olen nauravainen ja iloinen, kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Se on osa persoonaa, elämänilo, joka minussa asustaa. Se ei ole mihinkään kadonnut vaikeuksista huolimatta. Olen sinnikäs ja yrittelias, innostun myös helposti. Haluaisin parantua, yritän tehdä kaikkeni, jotta kuntoutumiseni edistyisi toivotulla tavalla. Näin olen toiminut ja edelleen yritän, "huijata" itseäni ja kaikkia muita. 


Muistan ensimmäisenä vuonna jopa yrittäneeni kuntosalilla treenaamista innoissani, siitä ei tullut mitään. Kaikki loppui lyhyeen, väsyin nopeasti ja kehoni ei hyväksynyt sellaista lainkaan. Kuvittelin parantuvani nopeasti entiselleen. 

Nyt olen käyttänyt kaikki vara-akkuni ja tässä ollaan. Oiretietoisuuteni ja ymmärrys on lisääntynyt. Kykenen sanomaan ääneen totuuden, että minulla on aivovamma. Olen tässä, tällaisena juuri tänään. Ulkokuori on se sama, mutta muuten erilainen, aivovammainen.

Minä todellakin positiivisessa mielessä huijaan itseänikin, mutta myös jopa ammattilaisia. Kaikkia teitä, joilla ei ole tietoa tai/ja kokemusta aivovammoista. Kuvittelen kykeneväni asioita tekemään, joita en vain todellisuudessa kykene. Pysähdyin tämän asian äärelle, koska tajusin todellakin asian olevan näin. Sillä omalla persoonalla on merkitystä. Mieli haluaisi paljon enemmän, mutta todellisuus tilanteessani on aivan toinen. Minulla on niin paljon haasteita, että en esimerkiksi selviä työelämässä vaikka haluaisin.  


Ne ovat niitä pahimpia hetkiä, kun ääneen sanotaan minua hyvinvoivaksi ja reippaaksi. Jopa epikriisissä mainitaan, että hyvinvoiva, toipunut hyvin, asiallinen, siisti, huolitellun näköinen, ulkonäkö siisti... Näin minä huijaan! Tässä se juuri on, aivovamma ei näy päällepäin. Ihana ja vahvan kokemuksen omaava terapeuttini saa minut pohtimaan ja oivaltamaan tärkeitä asioita. Tässä niistä jälleen yksi: "positiivinen huijaaminen."

Mitä ajatuksia sinulle heräsi? Ymmärsitkö pointtini, mitä halusin tuoda esiin?

Kaikki ei aina todellakaan ole sitä, miltä näyttää... Tämä sanonta pitää paikkansa.


Kommentit

  1. Saan hyvin kiinni siitä mistä puhut! Tämän vuoksi esim. oman äitini, joka asuu kaukana, on hyvin vaikea ymmärtää miten vamma vaikuttaa elämääni. Oikeastaan vain mieheni on se, joka tunnistaa kokonaisvaltaisen muutoksen. Ja vamman tuomat haasteet sekä rajoitteet. Hän näkee myös sen, kun innostun, yritän, pyrin jaksamaan ja lopulta uuvun vain aloittaakseni kaiken uudestaan. Siinä rytäkässä mieli ei sitten pysy aina positiivisena. Tulee halu vetäytyä kaikesta (siis joskus muutenkin kuin uupumisen vuoksi) ja joutuu rakentelemaan itsetuntoa uusista palasista. Helppoa ei ole, ja yhä näin 4 vuoden jälkeen on aamuja jolloin ajattelen, "jos tänään olen jo parantunut".
    Fyysinen tekeminen auttaa minua, varsinkin uiminen, vaikka kuormittaa valtavasti. Nyt olen päättänyt että uin, koska se on ihanaa ja sitten on 1 1/2 vrk. varattuna aina kalenteriin tyhjää toipumista varten. Joskus menee vähemmän, joskus se riittää nippanappa. Mutta silti uin! Koska se on ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, näin se on... ymmärrän sinua! Fyysinen tekeminen on todella helpottaa, minä kävelen paljon koirani kanssa luonnossa. Joskus maalaan, kirjoitan myös runoja... Ehdottomasti kannattaa tehdä kaiken vastapainoksi jotain itselle mielekästä. Mukavia uintihetkiä toivotellen
      Minna❤️

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit