Kipuja ja kutsukortteja

Viime päivät ovat olleet taas melkoista painiskelua kipujen suhteen, kosteaa ja syksy tekee tuloaan. Illalla nukkumaan käydessä rauhoittuminen on haastavaa, koska takaraivoa jyskyttää niin vietävästi. Onneksi päivisin on ollut pientä puuhaa, niin ne ovat vieneet huomiota johonkin muuhun kuin kipuun.

Minun on ollut pakko pitää villapipoa päässä käydessäni nukkumaan, aamulla pipo on ollut yhä lämmittämässä päätäni. Ihan hullua, mutta keinoja on pakko keksiä. Tämä on sitä tuttua jo useammalta syksyltä, joka tekee taas tuloaan sateineen ja viilentymisineen. Näin on, syksy tekee tuloaan, omenatkin kypsyvät pikkuhiljaa. 


Päivän mittaan olen viettänyt aikaa sängyn pohjalla, mutta tein minä muutakin! Ihana ystävä pyysi kävelylle lähimetsään ja kaatosade kasteli meidät. Eipä mitään, mukava hetki ystävän kanssa märässä luonnossa.

Tämä syksy tuo mukanaan kuopuksen rippijuhlat, joka tulee olemaan vuoden kohokohta. Korona siirsi juhlia kesästä syksyyn, siksi juhlia vasta aloitetaan suunnittelemaan. Oikeastaan ihan mukavaa, koska saan ajatuksiani jälleen johonkin muualle kuin kipuun. 


Olen tyytyväinen itseeni, koska jaksoin keskittyä ja näperrellä kutsukortit. Olin niitä jo miettinyt useamman päivän, tänään ryhdyin tuumasta toimeen. Minulla on laatikollinen askartelutarvikkeita ja olin päättänyt, että kurkistan ensin laatikkoon. On ihan älytöntä tuhlausta, jos lähtisin ensin kauppaan ostamaan kortti tarvikkeita. Minulta löytyy laatikosta monenlaista, joten kurkistin laatikkoon ja suunnittelin olemassa olevista tarvikkeista kutsukortit. 


Tuhlaaminen ja kuluttaminen menee usein överiksi, siksi kannattaa ehdottomasti hyödyntää kotona olevia materiaaleja sen sijaan, että hyökkää suoraan kauppaan ostamaan lisää materiaalia. Minultakin löytyi korttipohjista kirjekuoriin ja kaikki siltä väliltä, kun maltoin avata tuon laatikon ja hyödyntää sen sisältöä.


Puuhastelin korttien parissa ja lopputulos on mukavan persoonallinen. Kummit ja läheiset, teille on tulossa piakkoin kutsut. Syksyyn tiedossa siis  valoa, nuoren konfirmaatio idyllisessä vihkikirkossamme. Näin ympyrä sulkeutuu, nostalginen juhla tiedossa.  Joten en tässä jouda onneksi liikaa kipuja märehtimään, elämä kulkee eteenpäin ja on oltava sen sykkeessä mukana.

Kommentit

  1. Tulipas ihastuttavat kortit! :)<3

    https://redeliinanrojukoppa.blogspot.com/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit