Arki koronan varjossa


Tämä arki on toisenlaista
tämä on sekaisin,
perhe kotona.
Sinänsä ihanaa
ja upeeta.
Ruokaa kuluu, jääkaappi tyhjä,
kotikoulua ja suorittamista.
kotona on kivaa.
Minun pää raukkaa,
se tarvii välillä lepoa.

Yritetään jaksaa
tämä on hetkellistä,
ohimenevää.
Pian näitä aikoja muistellaan
arjen haasteista
jutellaan.
Harrastukset ohitse,
ei kisareissuja, ei paineita.
On luonto ja luovuus
niitä sitten.

Kaiken keskellä huoli nostaa päätään,
huoli läheisistä, tuttavista, kaikista
kunpa pysyisimme
terveinä, voimallisina.
Kunpa jaksaisimme,
hyvin voisimme.

Yhteistä aikaa
sitä nyt on, yllin kyllin.
Ei ole kiirettä ja aamutouhuja
ei lähtemistä ja menemistä.
Elämän kiireet
hävisivät, kaikkosivat
Nyt maistellaan tätä arkea.
Ehkä opitaan jotain,
kenties oivalletaan merkityksiä.

Toivoa ja luottamuksen jyväsiä
pidetään mukana ajatuksissa,
mukana taskussa.
Tehdään voitavamme,
parhaamme
se riittää ja on tarpeeksi.
Sallivuutta, joustoa
ymmärrystä, inhimillisyyttä
tässä tilanteessa,
uudessa ja oudossa.

Yhdessä,
välittäen, rakastaen
huolta pitäen
selvitään tulevista hetkistä,
päivistä.
Kaiken keskellä,
jos jaksaa
kannattaa luontoon sukeltaa.
Hakea voimaa
mielen virkeyttä ja rauhaa.
Huolet voit samalla jättää
ja huutaa metsän syleiltäväksi.
Me selvitään yhdessä.


Kommentit

Suositut tekstit