Väsyttää

Silloin kun väsymys iskee, on vain laitettava silmät kiinni ja kaaduttava levolle. Oli sitten päivä tai tilanne mikä hyvänsä. Se tunne on määnjäristyksen tavoin lamauttava. Silloin on liikaa melu, kaikenlaiset ärsykkeet ja ylipäätään kaikki. Viisainta on hiljentyä, levätä ja antaa aivojen nollaantua. Olen huomannut myös sen, että tässä olossa päänsärky on kovempaa.

Levon jälkeen on elämäni taas hiukkasen normaalimpaa. Olen yrittänyt myös opetella tätä olotilaa tunnistamaan ja voin todeta, että ei se ihan helppoa ole. Joskus on huonompia päiviä, meillä kaikilla. Joskus minua harmittaa, kun en vain kaikkeen kykene.


Kuulen jatkuvasti sitä puhetta, kun ihmiset tekevät, menevät, harrastavat kaikkea aktiivisesti. Minun on kuulosteltava itseäni ja oloani, sitten toimittava sen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin lääkärireissun jälkeen olin pari päivää aivan totaalisesti uupunut. Nukuin helposti 12 tuntia ja huilasin päivisin myös.

Tänään jouduin soittamaan aikaa työterveyshuollon lääkärille, kun sain sellaisen kehotuksen Helsingistä. Ai että, olipa se tuskaista. Ensin soitin kuulemma väärään numeroon, piti soittaa eri numeroon, koska olin kaupungin työntekijä. Sitten jouduin taas kaiken selittämään alusta, asiani ei ole yksinkertainen. Sinnikkäästi yritin ja tsemppasin, sain lopulta asian hoidettua. Minun stressinsietokykyni on aivan minimaalinen, sen huomasin jälleen. Joku saattaakin naureskella, että mitä tuollaisesta, pikku juttu. Näin vain ei ole, pikkujutut ovat nykyään minulle suuria kompastuskiviä.


Tätä tämä arki on, aivovamman oireiden kanssa toimeen tulemista ja selviytymistä. Nimittäin aivovamman aiheuttamia oireita voivat olla voimakas väsymys, vireystilan ja rasituksen sietokyvyn muutokset. Olen luonteestani iloinen ja pirteä. Uskon, että monien on vaikea ymmärtää näitä oireitani. Ei ole sellaista röntgen katsetta, jonka avulla näkisi pään sisälle. Minulle sanotaan, että näytät hyvälle. Niin, mutta vamma on näkymätön. Meitä on paljon kohtalotovereita, joille aivomman oireet ovat arkipäivää, jokapäiväistä nuoralla kävelyä.

Makaan sohvalla ja näpyttelen kännykkään tätä tekstiä, tuli tarve muistutella näistä oireista. Toisinaan väsymys halvaannuttaa ja pistää pysähtymään. Onneksi aivovamma ei ole älyn vamma, näin on viisaat todenneet. Se edes lohduttaa. Täältä noustaan taas. Huomenna on taas uusi päivä.

Kommentit

  1. Kiitos sinulle kun avauduit ja kerroit väsymyksestäsi. Minäkin olen väsynyt ollut tämän elämättömän elämän kanssa ja kun en pääse eteenpäin. paniikkihäiriö on hallinnut elämääni aivan liian kauan. Minulla on yksi ainoa syy elää tyttäreni pieni poika, hänen kanssaan huomaan eläväni. Hänen pienet sormet koskettaa minua ja hän katsoo silmiini, mummi olet minulle tärkeä hän viestittää katseellaan. Mutta tuo väsymys on toivotonta, vaikka nukun 12 tuntia niin silti olen toivottoman uupunut. Haluaisin niin vielä kokea miehen rakkautta. Että voitaisiin yhdessä vanhentua ja rakastaa, pitää huolta toisistamme.

    VastaaPoista
  2. Hei, ymmärrän sinua hyvin. Ihanaa, että lapsenlapsi ilahduttaa sinua. Sillä väsymyksen äärellä ei tahdo jaksaa ilman voimaannuttavia asioita. Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  3. Tiedän mistä kirjoitat. Se väsymys. Sitä ei voi ymmärtää kuin ihminen joka käy läpi samaa asiaa. Jos Väsymyksestä vahingossa mainitsee, reaktio on yleensä se, että nukkumalla se helpottaa. Vaan kun ei. Minulla vaurio päässä on kasvaimen ja leikkauksen jäljiltä. Ja edelleen, nyt kaksi vuotta leikkauksesta, joudun melko tarkkaan miettimään ja suunnittelemaan mitä voin ja jaksan tehdä. Voimia meille kaikille tehdä väsymyksestä huolimatta asioita joista pidämme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, ei sitä väsymystä ymmärrä, kun he joilla on kokemusta...tämä väsymys kun ei nukkumalla parane. Voimia myös sinulle ja kaikille muillekin kohtalotovereille💖

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit