Tyhjästä olosta positiivisen toiveikkaaksi

Minusta tuntuu tänään siltä, että onni olisi potkaissut minua. Olen saanut tietää tilanteeni seuraavat kolme kuukautta eteenpäin. Mahtavaa!

Kuva: Mirva Arposuo

Ennätin jo hetken taas pohtia, että pääni on aivan tyhjä ja minä en tiedä tulevasta. Tänään se tyhjä olo muuttui huojennukseksi ja positiivisen toiveikkaaksi, minä tiedän elämäni huhtikuun loppuun. Se ei ole pitkä aika, mutta minulle se on tässä tilanteessa tyhjääkin parempi. Toiveikkuuteni palkittiin ja jaksan taas uskoa huomiseen, sen mukanaan tuomiin positiivisiin asioihin. Aina on toivoa, kuten olen jo moneen kertaan todennut.

Mistä on oikein kyse? Minun on se kerrottava sinulle, koska näin iloinen nyt ja tässä olen. Sain vakuutusyhtiöltä sähköpostia, jossa kerrottiin neuropsykologisen kuntoutuksen jatkuvan vuodeksi eteenpäin, fysioterapian huhtikuun loppuun sekä raha-asiat myös ovat selvillä huhtikuun loppuun. Jotenka nyt suuret asiat ovat loksahtaneet vähäksi aikaa taas järjestykseen. Ai että, tämä tieto helpotti.

Minun on paljon helpompaa keskittyä kuntoutumiseeni, kun on tietoa eikä vain epävarmuutta. Keskityn nyt näihin seuraaviin kuukausiin, tulevasta en tiedä. Lääkäri aikoja on tulossa, asiat selviävät sitten aikanaan. Päivä kerrallaan on hyvä taivaltaa...


Kolme kuukautta on elämässä lyhyt aika, mutta nyt tässä tilanteessa se on minulle hyvä juttu. Tiedän, että kuntoutukset jatkuvat ja sen, että minun terveyteni suhteen on toivoa. Tahdon välillä hermostua ja stressaantua epävarmuudesta, nyt saan vihdoinkin hiukan hengähtää. 

Elämä järjestyy toisinaan hitaasti, mutta kuitenkin se järjestyy omalla tavallaan. Minun tehtäväni on jaksaa pitää toivoa yllä, myös niinä huonompina  päivinä. Muistathan sinäkin, että huonoimpien hetkien jälkeen tulee myös hyviä, vaikka aina niin ei jaksaisi uskoa. Toivoa on...

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit