Lukuhaaste

Neuropsykologini tsemppasi minua haastamaan kongnitiivisella rasituksella ja hänen innoittamana päätin ottaa haasteen vastaan. Tiedän sen jo etukäteen, että minun ei kannata kirjaston kirjoihin turvautua. Sillä minun lukeminen tapahtuu hitaasti ja vähän kerrassaan. Kirjaston kirjat unohtuisivat ja pölyttyisivät lipaston päällä.

Kirjan tulisi olla todella mielenkiintoinen ja innostava. Minulle lukeminen on ollut todellinen haaste, koska keskittyminen on vaikeaa. Kykenen hetken ihan normaalisti rivejä lukemaan, mutta sitten lukemani alkaa hajoamaan. En ymmärrä lukemaani, se menee ikään kuin ohitse. Tämä johtuu aivovammasta.

Minä yritän noudattaa neuropsykologin ohjetta ja päädyin tilaamaan itselleni kirjan nimeltä Mielen luonto. Se on eko- ja ympäristöpsykologiaan erikoistuneen psykologi Kirsi Salosen kirjoittama. Kirja lupaa antaa monipuolisen kuvan luonnon merkityksestä psyykkiselle hyvinvoinnille.


Luonto on ollut minulle aina tärkeä ja siitä on tullut minulle yhä merkityksellisempi kuntouttaja. Olen kokenut itse luonnon vaikutuksen terapianäkökulmasta ja siksi tämä kirja onkin kiinnostava.

No, miten sitten kävikään! Muutama sivu on luettuna tätä kiinnostavaa kirjaa. Haastavaa on, en ymmärrä lukemaani. Tai siis ymmärrän, mutta se unohtuu. Hetken jo mietin, että onko tässä mitään järkeä. Kyllä, minun täytyy tämä tehdä. En anna periksi, lupaan lukea tämän kiinnostavan kirjan loppuun. Sitten voin ainakin todeta, että olen haastanut itseäni.

Ajatella, että aiemmin luin lukuisia kirjoja mm. opintoihin liittyen. Näin tavallisesta jutusta voi hetkessä tulla haastavaa. Nyt on vain "tartuttava härkää sarvista" ja yritettävä jälleen. Lupaan kirjoittaa ajatuksistani, kun saan kirjan luettua. Siihen voi toki mennä aikaa...


Kommentit

Suositut tekstit