Kuntoutus jatkuu

Tervehdys, sinä pääset nyt lukemaan mietteitäni, jotka ovat ajatuksissani juuri tällä hetkellä. 

Viime viikkoon mahtui yksi suunnittelematon sairaalareissu, jonka tein ambulanssilla. Minulla oli myös perjantaina suunniteltu aika Keski-Suomen Keskussairaalaan neurologian poliklinikalle. Siellä tehtiin tilannekatsaus terveydestäni, kuntoutumisen edistymisestä sekä arvioitiin työkykyäni. Kysymyksessä oli todella tärkeät asiat koskien elämääni. Olin hiljaa toivonut sitä, että kaikki olisi taas niin kuin ennen. Toiveeni ei tietenkään toteutunut, koska esimerkiksi aivovamma ei taikatempuilla parane. Se on vain tosiasia, joka on minussa ja kuntoutuksen tarve on edelleen olemassa. 



Täytyy todeta, että päivä oli henkisesti raskas. Ja tottahan se on, ettei kolaria saa todellakaan elämästäni poispyyhittyä. Minä ymmärrän sen, mutta asian täydellisesti hyväksyminen ei ole ihan helppoa. Minun kuntoutukseni siis jatkuu. Nyt minulla on selvillä se, että näin edetään ensi kevääseen saakka. Asiat ovat sillä mallilla ja ne ovat minun sisäistettävä. Ammattilaiset pysyvät mukanani ainakin sinne saakka. Olen motivoitunut kuntoutukseen ja haluan kaiken avun, mikä on saatavilla. 



Elämä ei ole aina niin helppoa. Elämä ei mene todellakaan aina niin, kuin sinä olet itse sen suunnitellut. Elämässä on asioita, joihin aina ei kykene itse vaikuttamaan. Elämän polut ja tapahtumat ovat monimutkaisia. Kaikki mutkat ja alamäet olisi jaksettava kulkea, hyväksyä sekä vielä ymmärtää. Muuta mahdollisuutta ei oikein ole. Niin minunkin on yksinkertaisesti sopeuduttava tähän tilanteeseen. Minä odotan tulevaa kesää ja sen mukanaan tuomia värisävyjä, tuoksuja ja lämpimiä poutapäiviä. Minun haaveenani on se, että pääsen rapsuttelemaan kukkapenkkejä, polskuttelemaan järvessä ja matkustamaan perheen kanssa ainakin Tallinnaan. 

Odotan todellakin lämpöistä kesää ja sitä, että vakuutusyhtiö tekisi nopeasti oman päätöksensä. Ja toivon hartaasti, että se todellakin olisi minun kannaltani myönteinen. Tässä elämässä ei ilman rahaa pärjää, se on totuus. Voin todeta, että elämä ei ole todellakaan aina ihan yksinkertaista. Sen minäkin olen saanut kokea varsin hyvin. Minä yritän löytää elämästäni valopilkkuja ja onhan niitäkin. Niitä on jäljellä vaikka kuinka paljon, kun alkaa tosissaan miettimään. Minulla ei ole mitään hätää, menen eteenpäin kohti tulevaisuutta. Minun täytyy iloita pienistä seikoista ja nauttia tulevista hetkistä ja päivistä. 




Maailmassa asioita on suuria ja pieniä,
mahdollisia ja mahdottomia.
On kiviä ja kantoja
myrskyjä ja poutasäitä.
Kaiken keskellä
Voi elää ja nauttia.
Ei tarvitse olla
hunningolla.
Maailmassa silti pärjää,
on mahdollisuus
hengittää.
Valoa ja kultahippuja,
sydämessä timantteja.
Ne riittää
tähän elämään.
Toivoa antaa,
luottamusta ja varjelusta.
Uskoa huomiseen,
tähän elämään.
(Minna G.)



Kommentit

  1. Voimia oikein paljon sulle <3

    Terkuin Satu
    www.satumaistaajattelua.home.blog

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit