lauantai 27. huhtikuuta 2019

Haastavia aikoja ja odottamista

Hei taas,
Yksi iso tosiasia elämässäni on, sitä en pysty muuksi muuttamaan. Sitä en pysty myöskään poistamaan tapahtumattomaksi. Tapahtuma seuraa minua koko elämän. Se on toisinaan enemmän ajatuksissani, joskus vähemmän. Arvet ja jäljet minussa on ja pysyy...


Viime aikoina on elämässäni ollut mukavia asioita ja hyvä niin. Saan valtavasti voimaa luovuudesta, perheestä, ystävistä, maukkaasta ruuasta, keväästä, kauneudesta ja monista muista asioista. Vastakohtana tälle kaikella positiiviselle on tosiasia siitä, että minulla on aivovamma. Jotta totuus ei unohtuisi, niin pikkuhiljaa lähestyy se hetki, jolloin ammattilaiset määrittävät tilanteeni. Mitäs sitten tapahtuu, kuinka vakuutusyhtiö suhtautuu, mitä kuntoutusta saan, mihin kykenen ym. avoimia kysymyksiä on vaikka kuinka paljon. Minä en pysty niihin itse oikeastaan paljoakaan vaikuttamaan.


Aika kuluu valtavan nopeasti, sitä toisinaan itsekin hämmästelen. Onnettomuudesta on pian aikaa 1,5 vuotta. Se on toisaalta lyhyt aika toipumiseen. Minulle on kaikkein raskainta tämä aika, kun täytyy saada lausunnot minua kuntouttaneilta tahoilta ja sitten käynnit neurologian poliklinikalla. Ja se aika, kun odotan vakuutusyhtiön päätöksiä. Minusta tuntuu toisinaan siltä, että menen useamman askeleen prosessissani aina taaksepäin. Tämä aika on kaikkein rankinta. Minun pitäisi pysyä rauhallisena ja yrittää kuntoutua. Se ei ole niin helppoa, kun ei vain pysty enempään. Muut määrittävät tilanteeni, minun on hyväksyttävä lopputulos.


Minusta on ihanaa se, kun saan kirjoittaa blogiin ajatuksiani. Se helpottaa valtavasti ja rauhoittaa. Tämä aika on sellaista, että haen luonnosta voimaa ja hyvää oloa. Kuljen koiran kanssa metsäpoluilla, kuuntelen lintujen konserttia ja hengitän raikasta metsän tuoksua. Siellä unohdan hetkeksi kaiken muun.

Luca - terapiakoirani

Elän siis jännittäviä ja haastaviakin aikoja, koska minun tulevaisuudesta on kysymys. Se herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Voit hyvin uskoa sen. Minun ei auta muu kuin käydä sovitut tutkimuskäynnit ja nöyrästi odottaa. Voin toki välillä kysellä vakuutusyhtiöstä asiani ja päätökseni perään. Tässä välillä olen kerännyt itselleni voimia monin eri tavoin. Sellaista on elämä, ei se mene aina niin kuin itse haluaisi.

Nyt odottelen ja yritän pysyä rauhallisena. Ja ennen kaikkea yritän jaksaa tämän kaiken keskellä.


Nautitaan lämmöstä, valosta, keväästä, kaikesta, mistä saadaan voimaa ja hyvää oloa.

Lämmöllä Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kotimaista vegaanista kosmetiikkaa -blogiyhteistyö

Minullekin kauneus on tärkeä asia, joka askarruttaa ja mietityttää. Minun aikani on mennyt hyvin paljon terveyteni ympärillä ja olen keskit...