Pirteää pakkasiltaa

Pakkasiltaa sinulle, mittari näytti -25 astetta. Postikorttimaisema avautui ikkunasta tänään pihalle, jaksoin aina vain uudelleen näkyä ihastella. Tähän päivään mahtui asioita, jotka liittyvät kuntoutukseeni. Minun on itseni jaksettava pitää ohjaksia käsissäni  kaiken keskellä. Muutoin ei asioita tapahdu eikä kuntoutus edisty. Näin on varmasti monen kuntoutujan kohdalla, luulen niin. Aamuni alkoi fysioterapialla, sain siitä taas virkeyttä ja helpotusta olooni.



Soitin vakuutusyhtiöön ja kysyin lääkärinlausunnon ja maksusitoumuksen perään. Muutaman puhelun jälkeen sain lopulta  luvan tilata ajan yksityiselle neurologille. Soitin neurologille aikaa, joka on torstaina. Tämä asioiden hoitaminen käy aivan työstä, aikaa kuluu paljon ja voimia tarvitaan.

Tämä pakkanen on minulle vihollinen, koska kylmyys kangistaa kehoani ja lisää neuropaattisia kipuja. Vaikka laittaisin vaatekaapillisen vaatteita ylleni, se ei auta. Kylmyys löytää kehooni, pää on myös erittäin arka kylmälle. Ajatuksissani matkaan palmun alle kuumaan helteeseen, sekin olisi minulle parempi kuin tämä jäätävä kylmyys. Olen harmikseni väärällä puolella maapalloa. En mahda vain kaikille asioille mitään. Leivinuunin on lisättävä puita ja laitettava villasukat jalkaan. Elämä on tällaista. Minun on yritettävä selviytyä, onneksi saan lisää apua taas torstaina. Joten toiveikkaana torstaita kohti.



Illan päätteeksi osallistuin ryhmämeditaatioon, mikä mahtava kokemus jälleen kerran. Sain taas roppakaupalla hyvää oloa ja rentoutumista. Pakkasesta huolimatta, olen kiitollinen tästäkin päivästä. Hyvä on pian käydä levolle ja nauttia täysikuun energioista. Mielessäni vielä siintää loppuviikon ohjelma, sillä tällä viikolla on luvassa vielä neuropsykologin ja neurologin käynnit sekä perjantaina ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä alkupalaveri. Siinä on asiaa kerrakseen yhdelle viikolle. Pirteyttä tuleviin pakkaspäiviin, pistäkäähän villasta ylle niin tarkenee.



Kommentit

Suositut tekstit