Pieni maailmani

Sitä tässä mietin, että kuinka aiemmin olen ennättänyt tehdä paljon asioita vuorokauden aikana. Edelleen minulla on käytössä ne samat 24 tuntia. Päivät kuluvat kotona arjen pyörittämisessä ja kuntoutumiseen keskittyessä. Ihmeellistä, aiemmin olin töissä vähintään sen 8 tuntia ja silti tein asioita enemmän, kuin nykyään. Tämä ihmetysfiilis iskee välillä ja ehkä se on myöskin kaipuuta siihen entiseen hektiseen elämään. Ja kaipuuta myös siihen, kun kykeni tekemään vaativaa, mielekästä työtä ja olemaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Niin, toisinaan tämä kaipuu iskee.
Tätäkin asiaa täytyy käsitellä ja mielessä pyöritellä, en voi sysätä niitä ajatuksia maton alle.




Ennen oli ennen ja nyt on nyt, yritän keskittyä tähän hetkeen. Aamut ovat toisinaan jähmeitä ja hitaita. Ensimmäinen tehtäväni on aamulla lähteä koiran kanssa ulos, nautimme yhdessä aamun hiljaisista hetkistä metsässä. Seuraavaksi nautiskelen kahvikupposen ääressä. Siihen saattaa kulua helposti tunti. Kalenteria on selattava useasti, jotta tärkeät menot pysyvät hallinnassa. Puhelimessa juttelen nykyään paljon, se on varmasti osa sitä korvaavaa vuorovaikutusta, jota töissä ollessani kohtasin. Sitä mietin, että aika se vain kuluu ihmeen nopeasti. Nautin nykyään ihan vain olemisesta, istuskelen, ihmettelen ja nautin vaikkapa kynttilöiden tunnelmasta. Se on varmasti osa sitä, etten kerta kaikkiaan jaksa hälinää ja hektisyyttä. Elän pienessä maailmassani, omassa kuplassani.

Kommentit

Suositut tekstit